YLLÄTTÄVÄ YRITTÄJÄ
- FREX
- 9.3.2021
- 3 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 11.3.2021
”En olisi koskaan uskonut, että päädyn perunan kanssa tekemisiin”, naurahtaa Pia Tapio-Knuuttila. Eikä ihme, sillä kun pikakelataan vuoteen 2007, Pian elämä näytti varsin toisenlaiselta. Hänet on juuri poimittu Lagosin lentokentältä Nigeriassa, ja istuu kovaa vauhtia ajavan auton kyydissä mukanaan Nokian aseistettu vartija. Auto ajaa todella lujaa, eikä pysähdy, sillä kidnappaukset eivät ole harvinaisia Lagosissa. Pia, joka toimii Nokia Networksin Lähi-idän ja Afrikan Business Advisor-tiimin vetäjänä, on menossa neuvottelemaan paikallisen operaattoriasiakkaan kanssa.
Vihreitä valoja
Imatralla Venäjän läheisyydessä kasvanut Pia sai jo lapsuudessaan esimerkin sitoutuneesta työnteosta vanhemmiltaan. Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuttuaan tie aukeni konsulttitehtävien kautta Nokialle vuonna 1998. Pia on yksi heistä, jotka saivat nähdä Nokian kasvun vuodet läheltä. ”Tehtiin isojen telco-operaattorien kanssa diilejä ja erittäin mielenkiintoisissa neuvottelupöydissä pääsin itsekin olemaan mukana”, Pia muistelee nyt vuosia myöhemmin kotonaan lumisessa tammikuisessa Helsingissä. Kaikenkaikkiaan kaksitoistavuotisen Nokia-uran aikana Pia ehti asua kahdeksassa eri maassa sukeltaessaan kansainvälisen bisneksen syövereihin. Paljon tuli koettua ja monia tarinoita jäi kerrottavaksi. Vaikka moni muu olisi saattanut arastellut haastavien mahdollisuuksien ääressä, Pialle oli luontaista tarttua uusiin haasteisiin. ”Olen luonteeltani utelias ja kiinnostunut aina ollut erilaisista kulttuureista”, hän tiivistää.
Mutta montako maata on tullut matkustettua? ”Kyllä mä niitä jossain vaiheessa laskin ja kyllä niitä päälle 50 on”, Pia arvioi. Edelleen Itä-Suomen tytöksi itseään kutsuva Pia ei ole menettänyt otetta juuriinsa vaikka nyt vuosia myöhemmin monet maailman kolkat on käyty läpi. Siitähän myös FREX-tuotteissa on kyse - juurista ja niiden arvostamisesta.
Nyt kuitenkin Nokiaa ja sitä seuranneiden johtotehtävien jälkeen Pia on poissa korporaatioiden ja isojen organisaatioiden intensiivisestä sykkeestä ja pienen tiimin kanssa luomassa Skabamin menestystarinaa. Työ pienessä start-upissa on orgaanisempaa ja käytännönläheisempää, mutta kuitenkin vaativaa ja haastavaa - kuvaus, joka on sattumalta ehkäpä hauskankin sopiva, kun kerran ollaan tekemisissä alkutuotteiden kanssa. Vaikka ajatus yrittäjyydestä kävi vuosien mittaan monesti mielessä, peruna ja kananmuna eivät olleet päällimmäisenä Pian mielessä. ”Se olisi ehkä saattanut olla joku konsulttiyritys tai vastaava,” toteaa Pia ehkä hieman huvittuneena siitä, miten elämä on yllättänyt.
Niinpä juuri, miten tässä näin kävi?

Takaisin alkuun
Yllättävä käänne on kuitenkin ehkä lopulta yllättävänkin luonteva. Hyviä raaka-aineita ja hyvää ruokaa arvostavalle Pialle ruoka-ala ei suinkaan ollut etäinen mielenkiinnon kohde, vaan ravintola-maailma huippukokkeineen sekä kokki-ohjelmat olivat hänellä tiheässä seurannassa. Tavattuaan Tapion, Skabamin perustajan, luonnollisesti Pia sai ensikosketuksensa Skabamiin ja FREX-ideaan. Aikansa sivusta seurattuaan asiat alkoivat loksahtelemaan kohdilleen ja lopulta Pia ehdotti, että alkaisi hoitamaan firman talousasioita. Tämä toteutui ja Pia alkoi rakentamaan Skabamille toimivaa perustusta oman leipätyönsä ohella.
Kohokohtia yrittäjän matkalle on riittänyt monia. Suurimpana yksittäisenä hetkenä korostuu luonnollisesti tammi-helmikuun vaihde vuonna 2020, kun FREX murtautui suuremman yleisön tietoisuuteen. Yhtäkkiä FREX-perunoita oli myynnissä ympäri Suomen ja lehdissä oli ylistäviä kirjoituksia uraauurtavasta perunasta. Mutta läpimurtoon johtaneita tärkeitä hetkiä on polulla kuitenkin monia.
Eräänä keskeisenä hetkenä Pia muistelee Berliinissä vuonna 2019 tammikuussa järjestettyjä Grüne Woche-messuja, jossa he olivat miehensä Tapion kanssa esittelemässä FREX-perunaa, ehkä vielä maltillisinkin odotuksin: ”Mä olin talvilomalla mun päivätöistä ja vietinpä sitten talvilomaviikon pilkkoen höyrytettyä perunaa maistelupaloiksi. Palaute asiakaskunnasta antoi uskoa siihen, että me ehdottomasti ollaan oikeilla jäljillä.” Muun muassa saksalainen ruokavaikuttaja Hendrik Haase pysähtyi muutamaankin otteeseen Skabamin esittelypisteelle hehkuttamaan suomalaista ihmeperunaa.
Mikä sitten tekee FREX-perunasta niin ihmeellisen? Onhan Suomessa muitakin hyviä perunoita. Pia kertoo: ”Ennenkaikkea se FREX-perunan maku ja puhtaus. Myös tuotanto on ympäristöystävällistä ja kestävää. Perunalla on ollut bulkkituotteen maine täällä Suomessa, mutta kun miettii tuottajan kannalta, FREX-tuotantotapa vaatii paljon panostusta ja työtä. Tästä työstä pitää myös tuottajan saada kohtuullinen korvaus.”
Ison maailman opit
Pia on saanut kokea, miten ison korporaation ja pienen ja piskuisen start-upin maailmat ovat kovin erilaiset. Ennen asioita oli hoitamassa kokoinen osasto, nyt sen sijaan asiat selvitetään itse. Pia korostaakin kaikessa tekemisessä nöyryyttä ja sitä, että jatkuvasti tulee olla valmis opettelemaan uusia asioita. Siltikin liiketoiminnan perusasiat pysyvät samoina - kohdemarkkinat on tunnettava ja ihmissuhteet ratkaisevat. ”Kyllä kaikki kaupankäynti myöskin tuolla isossa maailmassa perustuu siihen, että ihmiset ostavat ihmisiltä, siitä ei pääse yhtään mihinkään. Toki nyt sitten joudutaan vähän enemmän virtuaalimaailmassa elämään”, Pia kertoo vallitsevaan ja valitettavaan koronatilanteeseen viitaten.
Keskeisin oppi isosta maailmasta pienen yrityksen arkeen Pialle on se, että kaikki mitä tehdään, tulee tehdä tulevaisuutta silmällä pitäen. Siksi on mahdollisimman tärkeää tehdä peruspohjatyö hyvin. Pia toteaakin: ”On paljon sellaista mikä ei juurikaan näy ulospäin. Mä olen pyrkinyt siihen, että pohjatyöt on rakennettu niin, että yrityksen toimintaa on helppoa skaalata eteenpäin ja isommaksi. Myöskään missään ei saa fuskata. Kaikki mitä tehdään, pitää olla transparenttia.”
Mutta paljon tärkeämpääkin on tarttunut matkalta mukaan. Se, että on saanut mahdollisuuden nähdä maailmaa, on myös väistämättä avannut silmiä. Talvisena maanantaina ulkona olevat lumikinokset saavat Pian muistelemaan aikaansa Johannesburgissa. Pia kertoo, miten ekspattina ollessa hänelle avautui ikkuna nähdä kohdemaan arjen todelliseen elämään: ”Aika viileänäkin aamuna lämpötila saattoi olla lähellä nollaa. Kun ajelin töihin, niin sieltä hökkelirakennelmista koululaiset tuli ihan puhtaissa koulupuvuissa, kun he olivat lähdössä kouluun. Ja varmasti oli ollut kylmä yö. Sitä matkoilta tarttui, että mitään ei saa pitää itsestäänselvyytenä. Pitäisi aina välillä muistellakin näitä, niin saa perspektiiviä asioihin.”

Comentarios